Ilveskoti

Veteraanipolku 3

13600 Hämeenlinna

puh. 03-5706100

Toimintakertomus vuodelta 2018

Toiminnan tarkoituksen toteutuminen

Kanta-Hämeen Sairaskotisäätiön sr sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on tuottaa hoito- ja kuntoutuspalveluja sotainvalideille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen ja tämän tarpeen väistyessä muille ikääntymisen tai sairauden tai vammautumisen vuoksi kuntoutusta ja hoitoa tarvitseville. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö ylläpitää, omistaa ja hallitsee toiminnan kannalta tarpeellisia toimitiloja.

Säätiö on hankintalain mukainen sidosyksikkö, jonka hankintayksikköjä ovat Hämeenlinnan kaupunki, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Valtiokonttori. Säätiö on osa Hämeenlinnan kaupunkikonsernia ja kaupungin strateginen säätiö.

Ilveskoti on Valtiokonttorin palveluntuottaja ja puitesopimukset kuntoutus- ja hoitopalveluista ovat voimassa 1.1.2018 – 31.12.2022.

Ilveskodin ja Hämeenlinnan kaupungin välinen yhteistyö perustuu vuosittain tehtävään palvelusopimukseen. Kertomusvuonna säätiön ja kaupungin välillä oli palvelusopimus sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä osasta veteraanien palveluita Hämeenlinnan terveyspalvelujen kanssa.

Ilveskoti toimii aktiivisesti sotiemme veteraanien ja muiden ikäihmisten kuntoutuksen ja hoidon kehittämisessä.

Kertomusvuonna Ilveskoti osallistui Oma Hämeen (Kanta-Hämeen sote-valmistelu) eri työryhmiin, joissa rakennettiin kuntoutuksen palvelujärjestelmää tulevaan maakunnan Soteen. Myös valinnanvapauskokeilun mukaisen terveysaseman toiminta jatkui kertomusvuonna.

Ilveskodin laatujärjestelmä, ISO 9001:2015, auditoitiin kertomusvuonna. Ilveskodissa on ollut sertifioitu laatujärjestelmä vuodesta 2005 lähtien.

Säätiön toimitilat ovat Ilveskoti ja palvelutalo Ilvesmaja. Toiminta Ilveskodissa alkoi vuonna 1991 ja Ilvesmajassa 1996. Toimitilojen ylläpitämiseksi jatkettiin vuonna 2011 tehdyn kiinteistön kuntoarvion toimenpiteiden toteuttamista.

Hallinto

Säätiön hallitukseen valitsee Hämeenlinnan kaupunki 3 jäsentä sekä Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri ja Valtiokonttori molemmat yhden jäsenen. Hallituksen työskentelyssä pääpaino oli talouden hallinnassa sekä tulevaisuuden asiakaskunnan ja kannattavien palvelujen varmistamisessa. Säätiö noudatti toiminnassaan toimialaa koskevia lakeja, asetuksia ja suosituksia sekä säätiön sääntöjä ja Hämeenlinnan kaupungin konserniohjeita. Säätiön hallinto noudattaa Säätiön hyvä hallinto –ohjeistusta.

Säätiöllä ei ole säätiölain tarkoittamia lähipiirille annettuja avustuksia, etuja, lainoja tai vakuuksia eikä lähipiirin kanssa tehtyjä muita taloudellisia toimia.

Toiminta vuonna 2018

Kertomusvuosi päättyi ylijäämäisenä säätiön saaman testamenttilahjoituksen takia, mutta varsinaisen toiminnan tuotto jäi 85 te alijäämäiseksi.

Tuotot toteutuivat vuoden 2017 tasolla.

Muiden tuottojen lasku johtui pääosin sotainvalidien avomuotoisen palvelun vähenemisestä.

Säätiön toiminnan tuotoista 80% on hoitovuorokausituottoja. Ilveskodin hoitovuorokausista sotiemme veteraanit ja sotilasinvalidit sekä sotainvalidien lesket ja puolisot käyttivät 46%. Muusta ympärivuorokautisesta kuntoutuksesta ja hoidosta 50% oli Hämeenlinnan kaupungin ohjaamien kuntoutus- ja hoiva-asiakkaiden hoitovuorokausia ja 4% itsemaksavien ja naapurikunnan hankkimaa hoitoa ja kuntoutusta.

Uutena palveluna aloitettiin omaishoidon tuen päivät hämeenlinnalaisille asiakkaille. Myös yhteistyö veteraaniasioissa tiivistyi kotona asumista tukevissa palveluissa.

Vuonna 2018 vakituista henkilökuntaa oli 54 henkilöä ja määräaikaista keskimäärin 14. Henkilökunta on työhön sitoutunutta ja työilmapiiri on hyvä. Työhyvinvointia arvioidaan kyselyillä kaksi kertaa vuodessa. Ilveskoti on myös haluttu harjoittelupaikka ja sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoita on useasta oppilaitoksesta.

Toiminnan riskit

Säätiö laati riskikartoituksen ja valvonnan selonteon Hämeenlinnan kaupungille konserniohjeiden mukaan. Myös Ilveskodin laatujärjestelmä sisältää myös riskikartoituksen.

Suurin riski on se, ettei vähenevän sotainvalidi- ja veteraaniväestön tilalle saada riittävästi uusia asiakasryhmiä laitos - ja avomuotoiseen kuntoutukseen ja hoitoon. Vuonna 2018 riski toteutuikin avomuotoisten palvelujen osalta.

Henkilöstön määrän ja kulurakenteen sopeuttaminen vaihtelevaan asiakasmäärään on haasteellista hoitovuorokausien täyttöasteen vaihtelun takia. Ilveskodin asema sidosyksikkönä rajaa asiakaskunnan hankintayksiköiden ohjaamiin asiakkaisiin.

Sote-uudistuksen valmistuminen on edelleen epävarmaa. Sotekentän muutokset ovat osin ennakoimattomia, joten vaaditaan viisasta strategiaa, jotta oikeanlaisessa kehityksessä pysytään mukana.

Avainhenkilöiden, kuten johtoryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden, vaihtuminen voi tuoda haavoittuvuutta toimintaan.  

Arvio tulevasta kehityksestä

Vuoden 2019 haasteena on saada talous kestävälle pohjalle ja arvioida tulevaa asiakaskuntaa. Asiakaskunnan ja palvelujen muutos vaikuttaa tilojen käyttöön ja henkilöstön määrään ja tarvittaviin ammattiryhmiin. Henkilökunnan osaaminen sekä tilat ja laitteet on pidettävä vaatimusten mukaisina. Asiakas- ja tilaajatyytyväisyyden tulee pysyä hyvänä.   

Hallitus päätti kertomusvuonna, että soten toteutuessa säätiö hakeutuu sidosyksikköasemaan maakuntaan kuntoutuksen palveluntuottajana.

Lain- ja maakunnan valmistelua tulee seurata tiiviisti ja varmistua siitä, että Ilveskodilla on säätiönä mahdollisuudet olla mukana järkevällä tavalla maakunnallisena, seudullisena ja / tai lähipalveluna, perustuu palvelu sitten sidosyksikköasemaan, asiakassetelijärjestelmään tai kilpailutukseen. Säätiön sääntöjen päivittäminen tulee ratkaisujen jälkeen mahdollisesti ajankohtaiseksi.

Vuonna 2016 Ilveskodista tuli Hämeenlinnan kaupungin, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin ja Valtiokonttorin sidosyksikkö. Sidosyksikköhankkeen tavoitteena oli Ilveskodin kuntoutuspalvelujen integroiminen tiiviimmin osaksi julkisen terveydenhuollon palveluprosesseja. Sidosyksikköaseman toivotaan vahvistavan Ilveskodin asemaa maakunnan Soten valmistelussa.

Ilveskodin hallinnon ja koko organisaation mahdollisuuksia vastata tuleviin muutoksiin tulee jatkuvasti arvioida. Ilveskodissa jatketaan osallistavan johtamisen parantamista. Sillä pyritään vahvistamaan henkilökunnan sitoutumista Ilveskodin tulevaisuuteen ja toiminnan kehittämiseen myös tulevien parin epävarmuuden vuoden aikana.